Ateria on ohi vasta kun vihaan itseäni

Söin eilen rommikakkua niin paljon että meinasin joutua humalaan. 
Isä taas kärsi nestehukasta ja taltutti sitä konjakilla.
Veli joi samaan aikaan maitoa, portviiniä ja kaljaa. 
Toinen veli nukahti mun sänkyyn tehdessään tietokilpailua. 
Mummo seilasi pitkin asuntoa ilman päämäärää. 
Isän vaimo laittoi kakkua tehdessään melkein tuplasti rommia mitä resepti neuvoi.
Koira kipusi salaa pöydälle asti hakemaan syötävää joululahjaansa.

Kuulostaa hieman erikoiselta jouluaatolta, mutta
meillä on aina ollut samat perinteet ja tosi mahtava joulu.
Oli älyttömän hauskaa ja naurettiin kyyneliin asti.
Xbox oli ehkä pieni joulurauhaa rikkova pikku seikka kun sitä pelattiin suht agressiivisesti.

matvei pelaa joulutunnelmissa

Tänään onkin sitten joulupäivä, jeesuksen ja isäni (sama asia) synttäripäivä.

Olin ihana tytär ja tein isälle lahjaks glögi-piparkakku juustokakun.

Aloin illalla miettimään kun tein kakulle "kuorrutuksen", että voiko

olla ettei mikään mennyt pieleen?! Onnellisin mielin menin nukkumaan

ja näin mielessäni täydellisen kakun. 

Nähtyäni unta olevani etsintäkuulutettu UFC maailmanmestari ja töissä

huumelabrassa, heräsin aamulla ja menin ihailemaan 

mestariteostani.. 
Kuorrute oli toiselta puolelta kakkua valahtanu 

kokonaan kakun alle....? Olin surun murtama. kakku
näyttää hölmöltä ja kaikki nauraa sille... :(
No mutta ajatus ja maku on tärkein!

tässä kuvassa huomasin mitä kuorrutteelle oli tapahtunut.

Eilen söin niin paljon että loogisesti mun ei tarvis neljään
päivään syödä mitään. Mutta meillä on onneks niin monta jouluruokapäivää että voin rauhassa paisua tuntemattomaksi. 
Joka päivä ruokaa koneeseen 24/7 ja päivällisellä gourmet
alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Sen jälkeen kiloittain syntisen rasvaisia juustoja ja pipareita ja suklaata ja puuroa ja god knows what..
Joulu on kesäkunnon pahin vihollinen.

Hyvät joulut siis ja lihokaa pliis etten ole ainut
<3