Mun puhelin hajos eilen, mikä on siis ihme.
Koska mun ykskään puhelin ei oo koskaan kestäny ehjänä yli 3kk.
Tää oli sentään älypuhelin, ja kesti noin 1,5 v ehjänä!
Pieni itkuparku siinä kyllä purskahti kun hinnan kertoivat..
Pyysinkin isältä, jos saisin niinkin kiwan synttärilahjan,
kun avustusta tähän laskuun. Paras synttärilahja koskaan <3
 |
| hyvää syntymäpäivää paskakasa |
Mun on _pakko_ kertoa täällä yks hämmentävimmistä jutuista
mitä mulle on eläessäni tapahtunu.
Sen outous, hauskuus ja hämmentävyys tuskin tässä
tulee esille, mutta se oli äärimmäisen erikoinen kohtaus!
Kerron sen nyt ihan objektiivisesta näkökulmasta.
Olipa kerran Simona. Simona oli
opiskelija Koulutuskeskus Tavastiassa ja kävi koulua
(silloin tällöin) niinkuin kuka tahansa nuori.
Eräänä päivänä Simona vietti aamupäivää koulussa normaaliin tapaan,
kunnes heikotus ja huono olo iski ikävästi.
Simona päättikin poikaystävänsä kanssa käydä
terveydenhoitajan vastaanotolla mittaamassa kuumeen tai
hakemassa särkylääkkeen.
He saapuivat terveydenhoitajien odotustilaan,
jossa lihavahko, ehkä vuotta heitä vanhempi poika odotti vuoroaan terveystarkastukseen.
Poika tervehti Simonaa vaikkei tätä tuntenutkaan.
Simona ystävällisesti tervehti poikaa hieman hämmennyksissään
ja totesi poikaystävälleen ääneen ettei terveydenhoitajat
ole vapaana.
He siirtyivät odotustilan ulkopuolelle, käytävään.
Simona valitteli huonoa oloaan poikaystävälleen, kunnes sama
odotushuoneen poika ilmestyi ovensuuhun.
"Sanoitko että sulla oli vatsa siis kipeä?"
"Öö.. juuuu? tai siis vähän huono olo"
"Ahaa.. No oletko sä syönyt tänään hyvin?"
"Juu siis kävin ihan tossa ruokalassa äsken."
"Jaajaa! Joitko sä siellä vettä vai maitoa?"
"........molempia?"
"Mmm.. Sehän voi johtua maidon juomisesta, minulla
esimerkiksi on laktoosi-intoleranssi ja maitoa juodessani tulee huono olo ja
vatsa sekaisin tmstmstmsymsymsyms...."
Poika jatkoi hetken laktoosi-intoleranssistaan jauhamista,
kunnes Simona hämmentyneenä keskeytti pojan ja sanoi:
"Juu voihan se sekin olla, mutta siis ihan vaan kuumeen
ajattelin tulla mittaamaan kun vähän heikottaa.."
"AHAA NO TULEPPA TÄNNE!"
-Poika huudahti ja nappasi Simonaa takaraivosta toisella kädellään
ja alkoi toisella kädellään hieromaan Simonan otsaa intohimoisesti.
"Juu ei ainakaan tässä tunnu mitään poikkeavaa, voihan vika
olla ääreisverenkierrossakin"
- Hän sanoi, ja alkoi nypläämään Simonaa ranteista ja sormista.
He huomasivat ettei pojan osassa "ammattimaisissa" terveyspuheissa
ollut edes mitään tolkkua.
Simona naurua pidätellen sopersi jotakin ja yritti paeta paikalta
nilkuttaen, koska oli aiemmin satuttanut jalkansa.
Selityksen seasta poika huudahtaa:
"AI ONKO SUN NILKKA KIPEÄ?! TULEPPA TÄNNE!"
Simona yritti sanoa ettei tämä ole tarpeen mutta poika
kuljetti Simonaa jo takaisin odotustilaan ja istutti tämän penkille istumaan.
Poika alkoi näpräämään Simonan nilkkaa ja kysyi:
"Katsotaas vähän sitä sun jalkaas..
Niin missäs sä olet satuttanut tämän jalkasi??"
"Siis __reisi__ revähtänyt molemmin puolin, ei sen kummempaa.."
Vaikka Simona selkeästi kertoikin vian olevan reidessä, poika kahdella
sormella alkoi tökkimään häntä pohkeista.
Hetken poika kyseli Simonan harrastuksista ja urheilusuorituksista. Tämän jälkeen poika alkoi antamaan venyttely vinkkejä, neuvoja ja demonstroikin
liikkeitä terveydenhoitajan odotushuoneen lattialla.
"Auttaako ? Eikös heti tunnu paremmalta jalka?!"
".. mm.. juu?... kyllä! kiitos paljon!...............?"
Simona nousi ylös ja yritti epätoivoisesti, mutta ystävällisesti selitellä jotain ja
lähteä poikaystävänsä kanssa vihdoin ulos.
Poika yritti huutaa perään kaikenlaista:
"Oon oppinut hieromaan kun isälläni on selkä kipeä!"
"SYÖ KAIKKEA VIHREÄÄ!"
"MINTTUA JA SEN SELLAISTA!"
"JUO KAMOMILLA TEETÄ!!!"
He pääsivät ulos ehjin nahoin, mutta vielä tähänkin
päivään asti, Simonaa edelleen jännittää mennä
tapaamaan terveydenhoitajaa.
Nyt soi:
